Suurin osa Suomea on pohjoista havumetsävyöhykettä, joka näkyy isossa kartassa vihreänä. Entä sinun kotipaikkasi? Karttanäytöstä voit vertailla, miten metsäkasvillisuusvyöhykkeet riippuvat ilmastosta.

Suomi on Euroopan metsäisin valtio: noin kolme neljäsosaa eli yli 25 miljoonaa hehtaaria Suomen maapinta-alasta on metsää. Valtaosa Suomea kuuluu viileään, pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka on pohjoisen pallonpuoliskon laajin ja taloudellisesti tärkein kasvillisuustyyppi. Pohjoinen havumetsävyöhyke on puustoltaan melko yhtenäinen: vallitsevat puulajit kuuluvat muutamaan havupuusukuun. Lisäksi on erilaisia lehtipuulajeja.

©ilmatieteen laitos

Metsäkasvillisuusvyöhykkeet

Suomessa pohjoinen havumetsävyöhyke jakautuu kuuteen ilmastoltaan erilaiseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Ne riippuvat tehoisan lämpötilan summasta, johon lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Etelä-Suomessa lämpösumma on suurempi kuin Tunturi-Lapissa. Toisaalta pohjoisessa on kasvukaudella enemmän valoa. Suomessa havumetsävyöhyke rajoittuu pohjoisessa arktiseen tunturikoivuvyöhykkeeseen ja etelässä Keski-Euroopan lehtometsävyöhykkeeseen.

Tehoisan lämpötilan summa (°C vrk) keskimäärin 1981- 2010, Degree days average 1981-2010.