Suomen metsiä on seurattu Valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI) jo yli sadan vuoden ajan. Suomessa on siksi luotettavat aikasarjat metsien kehityksestä, ja Suomen metsien puuston kehitys tunnetaan tarkasti. VMI:n tuottama tieto pohjautuu tilastolliseen otantaan ja yli sadan muuttujan mittaamiseen vuosittain eri puolilla Suomea sijaitsevilta koealoilta. VMI:n historian aikana puuston määrä, ja puustoon sitoutunut hiilivarasto, on lisääntynyt noin 70 % ja puuston vuotuinen kasvu on yli kaksinkertaistunut. Vanhat metsät ovat 100 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Etelä-Suomessa lisääntyneet ja Pohjois-Suomessa vähentyneet. Vakavia metsätuhoja esiintyy vain 2 %:lla metsämaata. Metsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuuston, lehtipuuston, järeiden haapojen ja hakkuualojen säästöpuiden määrän kehitys on ollut monimuotoisuuden kannalta myönteistä sen jälkeen, kun luonnonhoito tuli osaksi metsänhoitoa 1990-luvulla.

Metsän aika